Olen pikkuisen kateellinen heille, jotka tietävät mitä tekevät ”isona”. Itse joudun pohtimaan elämäni suuntaa usein ja tänäänkin olen tämän tekstin äärellä tienristeyksessä. Kuka minua auttaa valitsemaan suuntaa ja kuka on Sinun kannustajasi elämässäsi eteenpäin?
Jokainen päivä on päätös elämään. Aika on suurin lahjamme ja sielumme haluaa käyttää sen viisaasti. Karman polttaminen hyviä asioita tekemällä kannustaa vanhoja sieluja työskentelemään yhteisen hyvän eteen. Mutta yksin emme jaksa, vaan jokainen tarvitsee toisen, joka kuulee, näkee ja kannustaa elämän päätösten hetkellä.
Oikean oppaan tunnistat hänen kyvystään nähdä Sinussa jotain, mitä et itse vielä nähnyt. Muistan vieläkin aliupseerikoulun kouluttajan, joka sanoi minun hahmottavan kokonaisuuksia. Meillä jokaisella on tuollaisia pieniä hetkiä, jotka ovat palaneet sielumme pinnalle ohjeiksi ja suuntakylteiksi, jota seurata pitkään. Usein tunnistamme oppaamme vasta jälkeenpäin.
Oikean oppaan tunnistat hänen kyvystään haastaa Sinua. Vain kehuva ystävä ei ole ystävä. Ystävä auttaa Sinua kasvamaan ja kehittymään näyttämällä Sinulle omaa keskeneräisyyttäsi. Tässä ei ole kyse alistamisesta tai oman paremmuuden osoittamisesta, vaan kysymyksistä omien kehityskohtiemme ääreen. Omat tunnereaktiomme kun eivät ole toisten vika, vaan omaa kasvuamme sielullisella polullamme.
Olen elämäni vältellyt uskontoja ja lahkoja, koska ne palvelevat egoja. Toisen raamittama tie ei ole Sinun tiesi. Voimme oppia erilaisista yhteisöistä, mutta emme kuulu minkään vangiksi. Tiemme on ainutkertainen ja oikea oppaasi tunnistaa tämän. Hän ei ohjaa Sinua dogmeihin, vaan Sinun omien herkkyyksiesi ja lahjojesi ääreen. Sielusi ääreen kannustaminen tekee matkastasi Sinulle tarkoitetun.
Luopuminen on vaikeinta. Elämä on luopumista ja oikea opas opettaa Sinua myös luopumaan. Lopulta joudumme luopumaan kaikista ihmissuhteista ja oikea ihminen on valmis luopumaan Sinusta oman menestyksesi, halusi ja polkusi tähden. Ystävä ei ripustaudu, vaan vapauttaa Sinut elämään elämääsi. Oikean oppaan äärellä olet vapaa luopumaan mistä vain, ja hän hyväksyy luopumisesi osaksi polkuasi.
Haluaisimme paeta vaikeita asioita. Tarvitsemme toista ihmistä kohti kulkemiseen, koska yksin olemme liian peloissamme kohtaamaan kaiken kasvuun tarvitsemaamme. Pelkomme on kohdattava ja häpeämme juurisyitä kohti kuljettava. Haluamme ripustautua myös ihmisiin, jotka auttavat välttämään vääjäämätöntä. Oikea on kuitenkin hän, joka auttaa meitä kohti meille tarkoitettua, kipeää ja pelottavaakin, ja juuri silloin hän on vierelläsi järkähtämättä.
Oikean ihmisen tunnistat siitä, ettei hänen kanssaan ole aikaa. Juttu jatkuu samasta läsnäolon tasosta, johon se päättyi. Oikea on hän, joka on läsnä. Ei hänellä välttämättä ole oikeita sanoja, mutta hän vain on. Kuinka arvokkaita ovatkaan nuo arjen hiljaiset sankarit – todelliset Rakkauden lähettiläät. Kiitos kaikille Teille, jotka autoitte minutkin tämän äärelle.
