Tapamme toisiamme, koska tunteet. Kaltoinkohtelemme lapsiamme, koska tunteet. Saastutamme ja voimme huonosti, koska tunteet. Käytämme päihteitä, koska tunteet. Luomme vastakkainasettelua, koska tunteet. Tunteiden hallinta on ihmisyytemme vaikein kehitystehtävä. Tunteiden voimakkuus vaihtelee syvien aivojen primitiivisten reaktioiden ja niitä säätelevän aivokuoren kyvykkyyden mukaan. Ihmiskunta sivistyy pikkuhiljaa irti tunteiden vallasta ja meitä kehittyneemmillä sivilisaatioilla ei enää ole tunteita.
Tunteiden syntyminen ja säätely ovat aivojen monimutkaisia prosesseja ja niihin liittyy monien eri hermoverkkojen ja välittäjäaineiden toimintaa. Tunteet aiheuttavat kehossa fysiologisia tuntemuksia, suuntaavat ajattelua ja valmistavat toimintaan (terveyskyla.fi). Osa ihmisistä ei vieläkään erota tunteitaan todellisuudesta, vaan heijastavat ja siirtävät niitä suoraan ja sitkeästi toisiin ihmisiin. Tunteet eivät ole totta, ne vain ovat osa ihmisyyttä ja kehitystarvettamme. Tunteet ovat ihmisyytemme rikkautta, mutta niillä on liikaa valtaa päätöksiimme, tekoihimme ja toimintaamme.
Perustunteisiin kuuluvat ilo, viha, suru, hämmästys, pelko ja inho. Lähdemme helposti tunteisiin mukaan, emmekä hyväksy, mikäli toinen ei tunne samoin. Moni etsii tunteilleen oikeutusta somesta, kavereilta yhteisöistä ja dogmeista. Seuraamme vahvaa tunnetta sokeasti aina hirmutekoihin asti, koska peitämme häpeää. Tunnereaktion omistaminen vaatii kykyä kohdata häpeää, joka omasta kehitystarpeesta kumpuaa. Häpeän väistäminen synnyttää narsismin ja kyvyttömyys häpeään on myös diktaattoreita hirmutekoihin ajava tunne – häpeän kohtaamattomuus synnyttää tappajan.
Yhteiskunta ja tunteet
Lisääntyvä hyvinvointi ja elämän helpottuminen hidastavat osaltaan kykyämme käsitellä tunteita. Resilienssi kehittyy hankalien tunteiden harjoittelun myötä, mutta hyvinvointiyhteiskunta on osin syntynyt hankalien tunteiden välttämisestä. Psyykkinen ja fyysinen kyvykkyytemme heikkenee, koska emme vapaaehtoisesti ole valmiita harjoittelemaan tarpeeksi. Emme liiku, koska se ei tunnu mukavalta. Hikiliikunta aina fyysiseen kipuun asti on myös psyykkinen resilienssiharjoitus – meidän on harjoiteltava hankalaan tunteeseen asti, jotta kehitymme.
Ihmisten kykyjen varaan rakentuneella yhteiskunnalla on haasteita erottaa tunteita aidoista tarpeista. Tunteet ohjaava päätöksentekoa ja demokratiaa. Tunteet ovat tietoa painavampia poliittisessa retoriikassa. Säästöt ovat haaste tunteisiin nojaavassa demokratiassa, koska saavutetuista eduista luopuminen herättää hankalia tunteita. Tunteet vaikeuttavat kehittymiselle välttämätöntä luopumista, koska luopuminen herättää pelkoa ja epävarmuutta uuden tuntemattoman kohtaamisesta.
Tunteet kertovat oman kehityskohtamme, yhteiskunnan ei tarvitse niitä poistaa, eikä yhteisömme ole tunteistamme vastuussa. Yhteiskunnan on rakennettava suojaverkko hankalien tunteiden hallitsematonta siirtämistä vastaan. Uskottava puolustus on osa suojaverkkoa tunteiden siirtämistä vastaa, koska kautta historian hallitsijat ovat siirtäneet joukkojensa välityksellä tunteitaan toisiin kansakuntiin. Rakkauskin tarvitsee uskottava puolustuksen, kuten kehommekin tarvitsee fyysisen kyvykkyyden tunteiden käsittelyn tueksi.
Sivistys painii tunteita vastaan
Tunteiden haitallinen valta on suorassa suhteessa sivistystasoon. Yhteiskunnan päätöksiin liittyvät umpisolmut ovat sivistymättömyyden ja tunteiden yhteisvaikutusta, koska tunteet ajavat vain omaa etuaan ja omaa kapeaa totuuttaan. Sivistys pystyy ajattelemaan laajemmin ja tunnistamaan yhteisen hyvän omien tunteiden takaa. Valta kuuluu sivistyneimmille ja sitä vähiten haluaville. Mielipidekyselyt ovat kovin korostuneet ajassamme. Tunteisiin perustuvat mielipidekyselyt kertovat ihmisten tunteista, eikä niillä voi perustella yhteiskunnallista kehitystarvetta.
Lapset kasvattavat meitä Rakkauteen ja me olemme kasvattamassa lapsiamme omistamaan tunteitaan. Osa tunteistamme on siirtynyt meihin ylisukupolvisesti. Traumat siirtyvät suvussa, kunnes kohtaamme ja käsittelemme ne voimattomiksi. Tunne on omamme ja jokaisen on opittava omistamaan tunteensa. Vanhempien on ensin omistettava omat tunteensa ja osattava toimia johdonmukaisen rakentavasti kasvattajina. Vanhemmuus ei ole kivaa ja jokainen vanhempi tarvitsee tukea vanhemmuuden tunteiden työstämiseen. Viha tulee kanavoida omaksi kehitykseksi liikkeen avulla. Suru on tärkeää luopumisen harjoittelua ja siksi kyyneleistä tulee olla kiitollinen. Tunteet eivät oikeuta tekoja – tätä me kaikki yhdessä harjoittelemme.
Tarvitsemme tunteita opettavan ja niiden sokeasta vallasta irti auttavan kasvatusmallin. Tämä malli sisältää jokaiselle tempperamentityypille sopivat iän mukana kasvavat tunnekohtaamisharjoitukset, eli -haasteet. Tunteiden valta vähenee kohtaamalla tunteita ja vastaavasti kasvaa niitä väistämällä. Tunteiden kohtaamiskyky on yksi älykkyyden mitta, koska älykkyys on työkalumme myös tunteiden aallokossa. Psykologian on kehitettävä tunnehaasteita, joita hyödyntämällä kotona ja yhteiskunnassa opetettaisiin tunnistamaan, kohtaamaan ja harjoittelemaan hankalien tunteiden kanssa toimimista.
Tunteiden energia
Tunteilla on kasoisdualistinen luonne, koska ne ovat mielessä ja kehossa ja samalla ihmisyyttä ja myös energiaa. Korkean energiatason ihmisellä, myös tunteet ovat voimakkaampia. Moni hyvä asia tapahtuu tunteiden energialla, mutta vastaavasti myös sodat syttyvät tunteesta. Tunteet tulee tunnistaa ja hyväksyä ja työstää ne pois myös kehostamme vaikka TRE:n avulla. Liikunta on välttämätöntä myös tunteiden virtaavuuden ja tunnekuorman kehosta poistamisen takia.
Jokaisella tunteella on viesti, joka meidän tulee kanavoida omaksi kehitykseksi. Vapaan virtaavana omistetut tunteet luovat pohjan hyvinvoinnille. Jos vihaamme jotakuta, emme hyväksy hänen ominaisuuksiaan itsessämme. Kateuden tunne peittää laiskuuttamme kehittyä. Meidän tulisi viettää enemmän aikaa ärsyttäviden ihmisten seurassa, koska he auttavat meitä kehittymään tunteissamme. Tunteiden patoaminen sairastuttaa kehomme ja monet aikamme energeettiset sairaudet migreenistä syöpään voivat olla tunteidemme aiheuttamia.
Jokainen meistä tarvitsee apua tunteiden käsittelyyn. Sosiaalinen kanssakäyminen kuormittaa tunteiden kautta myös kehoamme. Mie yritän itkeä ja nauraa joka päivä, jotta tunteeni pysyisivät virtaavina. Tunnepäiväkirja auttaa tunteiden käsittelyssä. Tunnereaktio kannattaa kirjoittaa ylös ja tunnustella sitä itselle sopivalla tavalla lenkillä, terapeutin vastaanotolla tai ystävän/kumppanin kanssa. Tunteet menettävät valtansa puhumalla, siksi terapia toimii. Voimakkaita tunteita kannattaa purkaa myös huutamalla, mutta ei toisillemme, vaan autossa tai metsässä.
Tunteet parisuhteessa
Rakkaus ei ole tunne; Rakkaus on energiaa. Rakastuminen on tunne, joka sekoitetaan Rakkauteen. Rakastumisen tunteen tavoitteluun voi jäädä koukkuun, kuten muihinkin positiivisiin tunteisiin. Rakkauden energia kasvaa kohtaamalla ja harjoittelemalla hankalia tunteita. Rakkaus on syvin olemuksemme, joka näkyy vasta kasvettuamme yli omien ja ylisukupolvisten tunteiden vallasta. Emme kasva aitoon parisuhderakkauteen, jos tavoittelemme vain rakastumisen tunnetta. Rakastumisen tunne kestää parisuhteen alussa joistain kuukausista vuoteen, minkä jälkeen Rakkaudellinen parisuhde alkaa nostamaan muiden tunteiden kirjoa kohdattavaksi ja työstettäväksi.
Mitä Rakkaudellisempi eli energisempi suhde on, sitä kirkkaampi on sen heijastama Rakkauden peili. Rakkaudellinen parisuhde paljastaa syvimmät ja herkimmät häpeämme ja pelkomme ja se riisuu meidät lopulta paljaaksi aina sielun pintaan asti. Moni pakenee Rekkauden peilin heijastusta eroon ja uuteen rakastumisen tunteeseen vain kohdatakseen omat kehityskohtansa yhä uudelleen. Itsekin kiersin tätä ympyrää useasti, kunnes raitistuin ja kohtasin egoni piilossa olleen tarvitsevuuden. Nyt pysähdyn kiitollisena ihmissuhteideni heijastaman kasvutarpeen kipuihin ja äärimmäisen voimakkaisiin ja hankaliin tunteisiin, ja kuljen näissäkin sanoissa kohti Rakkautta.
Kirkkaimman Rakkauden peilistä blogini on saanut nimensä. Jotta olisimme valmiit sielumme heijastukseen, eli puhtaan pyytettömään Rakkauteen, meidän on kuorittava itsemme egomme vallasta tunteineen ja tarpeineen. Tämä kasvu on uskomattoman vaikea, kivulias ja pitkä ja vaatii monta elämää. Tässä elämässä upealla Maaäidillä harjoittelemme tunteiden vallasta irrottautumista, joka parhaimmillaankin on ilolla kärsimistä. Kärsimyksen lahjan sisäistäminen vapauttaa meidät ottamaan vastuun tunteistamme ja olemaan niistä kiitollisia. Kärsimys hyväksyen, tunteista avoimesti puhuen ja kuormaamme myös fyysisesti työstäen vapaudumme sielumme polulle kasvamaan Rakkauteen.
Paiskottujen tavaroiden valta
ja huutamisen tyrannia
ovat vastuuttomia tunteita
ja Rakkauden kotia
etsivää energiaa.
Ihmiskunnan Rakkaudellinen
aamuaurinko nousee,
kun opimme kanavoimaan
tunteiden kirjon energian
kiitollisuudella ja ilolla kärsimiseksi.
