Maailman rauha alkaa meistä jokaisesta. Synnymme tänne kasvamaan rauhaan ihmisyytemme kasvun kärsimyksen kohtaamalla. Vasta valittuamme rauhan ja Rakkauden tuskankin keskellä olemme valmiita seuraavalle tasolle. Ihmiskunta ei ole sotiansa sotinut, vaikka väkivalta sivistyksen kasvun myötä väheneekin. Olen aiemmissa elämissäni sotinut Rakkaideni puolesta. Edelleen taistelen sanoillani Rakkauden puolesta toivoen, ettei minun tarvitsisi enää sotia.
Kävin asepalvelukseni kaikkeni antaen ja johtajuutta oppien. Olin voittamassa monta kilpailua ja harjoitustaistelua, johon osallistuin. En ollut paras missään, mutta riittävän hyvä kaikessa erottuakseni johtajaksi. Johtajana tein myös virheitä, jotka olisivat sodassa johtaneet miesteni kuolemaan. Armeija opetti myös erillisyyttä parisuhteessa. Palveluksessa saattoi vierähtää viikkoja ilman lomia. Erillisyys perheestä on aina ollut leimallista sotimiselle. Miehet ovat sotineet Rakkaidensa rauhan ja turvan puolesta. Rakkaudellisen parisuhteen kehittämisessä on avain myös väkivallan vähentämiseen maailmassa. Rakkaudellinen parisuhde on ihmiskunnan kehityksen uusi vaihe.
Rauha syntyy feminiinisen ja maskuliinisen energian tasapainosta. Nämä energiat ilmenevät eri ihmisissä heidän sukupuolestaan riippumatta. Maskuliininen energia kuitenkin korostuu liikaa feminiinisellä maapallollamme. Sodilla uhittelevat valtionpäämiehet ja sotilasjohtajat ovat maskuliineja. Mutta mikä on synnyttänyt tämän alkukantaisen tuhoavan vihan kierteen? Miksi mies tarttuu elämä toisensa jälkeen aseeseen ja käskee toistenkin tappaa?
Maskuliininen energia on fyysistä, toteuttavaa, kiivasta ja vahvaa. Se tarvitsee toimintaa, jotta pysymme tasapainossa. Maskuliinisen energian virtaus saa talot rakentumaan ja yhteiskunnat nousemaan. Sen epätasapaino tuhoaa ihmiselämiä ja yhteiskuntia. Rahan ja egon maailmassa maskuliinisen energian näennäinen kyvykkyys on unohtanut feminiinisen energian herkän, hoivaavan ja opastavan viisauden. Tarvitsemme toisiamme tasapainoon.
Tasa-arvon edistäminen edistää rauhaa maailmassa. Tasa-arvoisimmat maat ovat kykenevimpiä rauhaan myös muiden kanssa. Koulutus ja sivistys ovat tasa-arvon perusta. Yhteiskunnat kehittyvät tasa-arvoon turvaamalla tasapuolisen koulutuksen kaikille, luomalla kaikkeen toimintaantasapuoliset ja läpinäkyvät säännöt ja pyrkimällä kaikessa tasapainoon yksilön ja yhteisön etujen ja velvollisuuksien välillä.
Kaikki vastoinkäymiset vahvistavat lopulta sisäistä Rakkauttamme. Jokainen sota mielettömyydessään vahvistaa lopulta ihmiskunnan tahtoa rauhaan. Mutta milloin olemme valmiita rauhaan ilman sotaa? Milloin maskuliininen energia tasoittuu riittävään tasapainoon feminiinisen energian kanssa ja energioiden eloisa tanssi voi jatkua rauhanomaisesti? Milloin ymmärrämme tuskan osaksi sielullista kasvuamme, emmekä käännä sitä vihaksi toisia ihmisiä kohtaan?
Viha on Rakkauden vastavoima. Viha vähenee, kun Rakkaus vahvistuu. Pidä ystävät lähelläsi, mutta viholliset lähempänä, ymmärtäen ja rajoittaen heidän hyökkäystään uskottavalla puolustuksella. Aina, kun ihmiset tulevat yhteen, on rauha vahvempana maailmassa.
Maailman sodissa on sama logiikka kuin parisuhteen taisteluissa. Epätasapaino feminiinisessä ja maskuliinisessa energiassa johtaa repiviin riitoihin ja suuriin erolukuihin. Osapuolet eivät tunnu ymmärtävän toisiaan, vaikka sodaton rauha on edellytys parisuhteen ja ihmiskunnan jatkumiselle. Sodaton rauha on myös edellytys kaiken teorialle ja yhteistyöhön muiden universumin sivilisaatioiden kanssa.
Meidän tulee jatkuvasti kulkea kohti feminiinisen ja maskuliinisen energian tasapainoa. Tasapainoa ei koskaan saavuteta, mutta voidaan saavuttaa tila, jossa energiat toimivat tasapainoisessa yhteistyössä. Yhteistyö rakentuu toisen yksilöllisyyden ja tarpeiden ymmärtämiselle ja toisen erillisyyden kunnioittamiselle. Kummankaan ei ole tarkoituskaan pärjätä ilman toista. Rakentamalla ymmärrystä keskinäisestä riippuvuudesta rakennamme rauhan perusteita.
Rauha ympärillämme on seurausta rauhasta itsemme kanssa. Meidän on oltava se, mitä haluamme muiden meille olevan. Omistan edelleen osan elämästäni isänmaani puolustukselle, jotta rauha voisi uskottavan puolustuskyvyn avulla säilyä. Samanlainen ihmisyyden uskottava puolustus on nöyrä kyky Rakastaa itseään puutteineen ja menetyksineen koko ajan syvempään sielun sivistykseen pyrkien.
Haemme tasapainoa ja haemme sitä kaikilla tasoilla. Rauha itsensä kanssa edellyttää itsensä hyväksyntää kaikilla viidellä ihmisyyden tasolla. Voimme vahvistaa rauhaa maailmassa, kun saamme rauhan itsemme ja sisäisten vaatimustemme kanssa. Kun riitämme itsellemme, riitämme maailmalle. Samalla opimme tasapainon oman tilan tarpeemme kanssa ja osaamme ottaa sen ilman taistelua. Tarvitsemme enemmän välimatkaa energiaamme syöviin ihmisiin parisuhteemme ulkopuolella, mutta meidän on ymmärrettävä heitä ystäviämmekin paremmin ja vastattava Rakkaudella heidänkin keskeneräisyyteensä.
Rauha parisuhteessa on seurausta rauhasta itsemme kanssa. Kaikkia meitä kohdellaan kaltoin ja joudumme kamppailemaan kasvaaksemme. Kamppailun aiheuttama viha ja kiukku on kanavoitava johonkin muuhun kuin väkivaltaan. Minulla kanava on raskas fyysinen harjoittelu. Työstän hankalia tunteitani, mutta kiukustani huolimatta en laita vihaviestiä kenellekään.
Kun saan hankalatkin tunteeni virtaamaan, elämäni päätunne on Rakkaus. Monesti taistelussa kuolleen miehen sielu täyttyy uskosta Rakkauden rauhaa rakentavaan voimaan. Herkkyyteni on kyvykkyyttäni sotilaana, rakennusalan rauhan rakentajana, terapeuttina ja isänä. Herkkyyteni on sanani Sinulle, jotta Sinäkin ymmärtäisit merkityksesi maailmanrauhan rakentajana. Mistä asioista Sinun tulee solmia rauha itsesi kanssa? Mistä asioista Sinun tulee solmia rauha kumppanisi kanssa? Ole rehellinen, koska minäkin olen Sinulle.
Maailman rauha alkaa meistä jokaisesta. Synnymme tänne kasvamaan rauhaan ihmisyytemme kasvun kärsimyksen kohtaamalla. Vasta valittuamme rauhan ja Rakkauden tuskankin keskellä olemme valmiita seuraavalle tasolle – rauhan ja Rakkauden kahdeksannen tulen aikaan.
Huuhtoudun rauhaisaan rantaan
sotaisan myrskyn revittyä alukseni,
Rakkauden myrskytuulissa purjehdittuani.
Tärkein on sisälläni kuolematta koskaan
ja Maaäidin lempeä kauneus vastaa.
Joku tuolla häikäisevän auringon takana,
vastaa haluuni eheytyä jälleen,
kuulee periksiantamattoman sydämeni kutsuvan pauhun,
takaa rauhani jälleen vahvistuvan
ja Rakkauden liekkini lämmittävän yöni
tässä oudossa paratiisissa,
tykkien ulottumattomissa,
ilman taistelua,
kunnes olen jälleen valmiimpi kohottautumaan,
valmiimpi kertomaan kuka olen,
mistä tulen ja miksi olen täällä,
Rakkautena Sinun hiekkarannallasi.
